Kevytyrittäjyys – se kolmas vaihtoehto

Lain silmissä on karkeasti ottaen kaksi tapaa työllistyä:

1) Perusta oma yritys ja rekisteröi Y-tunnus TAI
2) Mene töihin toisen perustamaan yritykseen

Samaan aikaan työelämä on muuttunut yhä enemmän projektivetoiseksi ja keikkatyöksi, sekä yrittäjämäisempään suuntaan. Harva työllistyy enää vuosikymmeniksi samaan yritykseen, kuten esimerkiksi vanhempiemme ja isovanhempiemme työurilla oli täysin normaalia.

Tämän päivän nuorista aikuisista harva haluaa edes nähdä itseään saman yrityksen palveluksessa koko uraansa. Vapaudesta sekä joustavasta työn ja muun elämän yhteensovittamisesta on tullut tärkeitä arvoja erityisesti milleniaaleille ja Z-sukupolvelle – eli vuosituhannen vaihteessa aikuisiksi kasvaneille ja 2000-luvulla syntyneille.

Miten työelämää pitäisi kehittää, jotta työn tekeminen olisi entistä joustavampaa ja vastaisi tämän päivän tarpeisiin? Kysyimme asiaa FLOY Oy:n toimitusjohtajalta, Tommi Hämäläiseltä.

Kolmannen vaihtoehdon nostaminen muiden rinnalle

“Kevytyrittäjyys pitäisi nostaa myös lain silmissä selkeäksi kolmanneksi vaihtoehdoksi oman yrityksen perustamisen ja toiselle töihin menemisen rinnalle”, toteaa FLOY- laskutuspalvelua useamman vuoden pyörittänyt Hämäläinen.

Kevytyrittäjyys tarkoittaa sitä, että ei tarvitse rekisteröidä omaa Y-tunnusta, mutta pääsee silti testaamaan omaa bisnesideaa ja myymään omaa osaamistaan yrittäjämäisesti. Jos myynti vetää ja bisnes lähtee lentoon, mikään ei estä siirtymästä myöhemmin johonkin toiseen yritysmuotoon, kuten kevytyrittäjien kasvutarinoista voi lukea.

Hämäläinen tiivistää laskutuspalvelun toimintaperiaatteen seuraavasti: “Jos myyt omaa osaamistasi, sinulla pitää olla keino laskuttaa. FLOY:ssa me hoidamme puolestasi kaikki muut paperityöt, joten sinun tarvitsee vain luoda laskut ja lähettää ne asiakkaillesi. ”

Kevytyrittäjänä voit työllistää itsesi joko päätoimisesti tai osa-aikaisesti. Joustavuus ja vapaus ovatkin kevytyrittäjyyden parhaita puolia. Miltä sinusta kuulostaisi, että tekisit mitä rakastat, silloin kun sinulle sopii, laskuttaisit ja saisit palkan tilillesi? Kaiken muun, kuten kirjanpidon, eläkemaksut, SOTU-maksut ja vakuutukset, voit jättää laskutuspalvelun huoleksi.

Epäkohdat esille

Mitä Hämäläinen sitten tarkoittaa sillä, että kevytyrittäjyys pitäisi nostaa kolmanneksi vaihtoehdoksi?

Kevytyrittäjiä on ollut Suomessa jo useamman vuoden ajan ja laskutuspalveluita on monia. Silti lainsäädäntö laahaa perässä. Tästä johtuu se, että kevytyrittäjyyttä pyritään edelleen viranomaisten toimesta laittamaan jompaan kumpaan laatikkoon, joko yrittäjyydeksi tai toisen palvelussa työskentelyksi. Tämä on hyvin kankea jako eikä palvele kenenkään etua.

Hämäläinen antaa esimerkin alalta, joka on ollut korona-ajan kuuma puheenaihe: “Meillä on huutava työvoimapula hoiva-alalla. Laki pakottaa, että jos haluat tehdä hoiva-avustajan työtä (esimerkiksi hierojana tai fysioterapeuttina) ja laskuttaa siitä, niin sinulla on oltava Y-tunnus. Virastojen järjestelmät pystyvät nykyisellään lukemaan vain Y-tunnukseen liitettyjä tietoja. Tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi alan opiskelijana haluaisit tehdä muutamia keikkoja eri paikkoihin olematta tietyn yrityksen palkkalistoilla, niin et voi tehdä sitä kevytyrittäjänä. Jos taas lakia muutettaisiin niin, että kevytyrittäjyys olisi mahdollinen hoiva- alalla, se mahdollistaisi nykyistä huomattavasti joustavamman keikkatyön ilman vaatimusta oman Y-tunnuksen perustamisesta. Tämä lisäisi motivoitunutta työvoimaa alalla.”

Nykyisin voimassa oleva elinkeinolaki on kirjoitettu yli 100 vuotta sitten, vuonna 1919. Työelämä oli silloin melkoisen erinäköinen. “Se on kirjoitettu margariinitehtaan näkökulmasta, jossa on vain kaksi vaihtoehtoa – joko olet yrittäjä tai työntekijä. Mutta tänä päivänä tarvitaan rinnalle myös välimuoto. Lain on päivityttävä työelämän murroksen mukaan”, tiivistää Hämäläinen pyyntönsä lainsäätäjien suuntaan.

Toinen ongelmallinen asia ovat tuloloukut. Hämäläinen heittää ilmoille pari kysymystä: “Miksi mennä pienipalkkaiseen työhön, jos saat KELA:sta saman rahan tekemättä mitään? Mitä yhteiskunnalle maksaa se, että joku makaa kotona?”

“Valitettavasti suunta on ollut väärä. Itse näen, että pitäisi olla kannusteita itsensä työllistämiseen joustavasti, soveltuen erilaisiin elämäntilanteisiin”, Hämäläinen toteaa.

Vastuullisuus

Kevytyrittäjyydestä mediassa puhuttaessa sävy on toisinaan hyvin negatiivinen. Tähän löytyy syyllisiä niin vanhakantaisista tulkinnoista viranomaisten taholta kuin valitettavasti myös laskutuspalveluita tarjoavista yrityksistä.

Hämäläinen kuvaa jälkimmäistä tilannetta: “Harmittavasti jotkut toimijat ovat pilanneet koko alan mainetta esimerkiksi käyttämällä omituisia sloganeita, kuten ‘anna työntekijöille potkut ja palkkaa heidät takaisin kevytyrittäjinä’. Me Uusi Työ ry:n toimijat sanoudumme irti tällaisesta.”

Uusi Työ ry on kevytyrittäjyyspalvelujen toimialajärjestö sekä itsensätyöllistämisen ja kevytyrittäjyyden edistäjä ja puolestapuhuja. Se edistää toimialan ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämistä sekä kevytyrittäjien ja itsensätyöllistäjien yhteiskunnallista asemaa. Toiminnassa noudatetaan eettisiä ohjeita, jotka ovat netissä kaikkien saatavilla. Yhdistys edustaa noin 80 % laskutuspalvelualan yrityksistä liikevaihdolla mitattuna.

Katse tulevaisuuteen

FLOY:ssa toivotaan, että tämän päivän ja tulevaisuuden työelämän suunnasta keskusteltaisiin yhä avoimemmin ja nähtäisiin vaihtoehtoja tiukan rajaamisen sijaan.

“Olisi tärkeää ymmärtää kokonaisvaltaisemmin sitä, mihin suuntaan työn teko kehittyy ja millaiset ratkaisut voisivat olla tukemassa tätä kehitystä”, summaa Hämäläinen. Tämän kehityksen puolesta FLOY:ssa ja Uusi Työ ry:ssä tehdään vaikuttamistyötä viranomaisten suuntaan.

Hämäläinen antaa jälleen esimerkin. “Sosiaaliturvassa kevytyrittäjät rinnastuvat itsensätyöllistäjiin ja yksinyrittäjiin. Ongelmia tulee siitä, että sosiaaliturvalainsäädäntö kohtelee kaikkia yrittäjiä yrityksen koosta ja tyypistä riippumatta samalla tavalla. Olisi tärkeää selvittää, pitäisikö sosiaaliturvaan luoda erilaisia ratkaisuja työllistäville yrittäjille ja itsensä työllistäjille. Jälkimmäisten mahdollisuudet turvata toimeentulonsa esimerkiksi sijoittamalla ovat huomattavasti heikommat kuin työnantajayrittäjillä.”

Toinen paljon keskustelua herättänyt teema on yrittäjien eläkejärjestelmä YEL ja sen uudistustarve. “Nykyisellään YEL-maksu perustuu niin sanottuun työtulon käsitteeseen, joka mittaa yrittäjän työpanoksen laskennallista määrää. YEL-työtulon arviointi on erityisesti monille kevytyrittäjille vaikeaa, sillä monelle kevytyrittäjyys on keikka- ja kausiluontoista. Uusi Työ ry:ssä olemme esittämässä yrittäjän eläkevakuuttamiseen vaihtoehtoa, jonka valitsemalla voisi vakuuttaa itsensä toteutuneiden tulojen mukaan.”

“Voi sen noinkin tehdä”

“Meillä FLOY:ssa on slogan ‘Voi sen noinkin tehdä’ ja se tarkoittaa, että tiukan mustavalkoisen ajattelun sijaan pyrimme näkemään vaihtoehtoja ja ratkaisuja, tokikaan vastuullisuudesta tinkimättä”, Hämäläinen kertoo.

Kevytyrittäjyys esimerkiksi kauneudenhoitoalalla on hyvä esimerkki tällaisesta kehityskulusta. Aiemmin oli tyypillistä, että parturi-kampaaja perusti oman yrityksen, usein toiminimen. Kuitenkin, moni alalle päätyvistä oli ensisijaisesti kiinnostunut asiakkaiden palvelemisesta, ei niinkään firman pyörittämiseen liittyvistä paperitöistä. Kun asiakaskunta laajeni, palkattiin työntekijöitä. Nykyisin parturi-kampaaja voi tehdä töitä kevytyrittäjänä, halutessaan useammassa toimipisteessä, eikä hänen tarvitse huolehtia paperitöistä muuten kuin lähettää laskut laskutuspalvelun kautta. Työ on joustavampaa, ja kevytyrittäjä voi keskittyä siihen, mitä aidosti rakastaa.

“Toiveemme on, että asioita voisi tehdä kevyemmiksi myös muilla aloilla, kuten vaikkapa jo mainitulla hoiva-alalla, tai muilla luvanvaraisilla aloilla. Harmaan talouden torjunnan näkökulmasta on hyvä asia, että vastuullinen laskutuspalvelu varmistaa, että kaikki lakisääteiset maksut ja vakuutukset on hoidettu asianmukaisesti. Ammattitaitoisen, Uusi Työ ry:n periaatteisiin sitoutuneen laskutuspalvelun käyttäminen voi käytännössä olla turvallisempi vaihtoehto kuin yksittäisen henkilön ottama Y-tunnus”, tiivistää Hämäläinen.

Parempaa työelämää kaikille

“Toiveenamme FLOY Oy:ssa ja Uusi Työ ry:ssä on olla luomassa parempaa työelämää, jossa on useampia vaihtoehtoja erilaisille tekijöille. Yksi esimerkki tahoista, joiden kanssa olemme viime aikoina keskustelleet, on Start up refugees, joka auttaa tuhansia pakolaistaustaisia ihmisiä työllistymään tai työllistämään itsensä Suomessa”, Hämäläinen kertoo.

Tunnettujen maailmanmatkaajien, Riku Rantalan ja Tunna Milonoffin perustama Start up refugees suunnittelee parhaillaan aiempien yrittäjäohjelmiensa jatkoksi kevytyrittäjyysohjelmaa.

FLOY:n toimitusjohtajan sanoihin on helppo yhtyä: “On hienoa olla mukana kehittämässä ratkaisuja, jotka edesauttavat ulkomaalaistaustaisten osaajien työllistymistä Suomessa. Tällä on merkitystä niin yksilön kuin koko yhteiskunnankin kannalta.”

Ota yhteyttä

FLOY Oy
Tommi Hämäläinen
tommi.hamalainen@floy.fi‭
+358 40 414 9496‬

Seuraa somessa:
Facebookissa
Instagramissa
LinkedInissä

Kirjaudu

Kevytyrittäjyys – se kolmas vaihtoehto

Kevytyrittäjyys – se kolmas vaihtoehto

Kolmannen vaihtoehdon nostaminen muiden rinnalle

Epäkohdat esille

Vastuullisuus

Katse tulevaisuuteen

“Voi sen noinkin tehdä”

Parempaa työelämää kaikille

Ota yhteyttä

Jaa blogi

Pikalinkit

Yhteystiedot

HAE

ODota!

Kiitos! Tilisi on nyt avattu!

Rekisteröinti ei onnistunut :(