Kevytyrittäjyyden moninaiset kasvot

Mies metsässä

YLE uutisoi 1.9.2021 kevytyrittäjyydestä. Harmillista jutussa oli, että siinä levitettiin harhaanjohtavaa tietoa ja annettiin kevytyrittäjyydestä varsin yksipuolinen kuva.

Painettuun artikkeliin oli nostettu kaksi kolmesta A-studion insertissä olleista kevytyrittäjätarinoista; puuseppä, joka ei ollut ottanut yhteyttä TE-toimistoon ennen osapäiväisen kevytyrittäjyyden aloittamista, sekä eläkkeellä oleva korkeakoulutettu dosentti, joka tekee myös hyvin pienimuotoista yrittämistä. Artikkelista oli jätetty kokonaan pois kevytyrittäjyyden puolesta puhunut stunt-kuski, joka totesi, että on tyytyväinen ratkaisuun, sillä yrittäjyyden byrokratia ei voisi häntä vähempää kiinnostaa. Laskutuspalveluiden hintaan hän totesi, että tienaa palvelumaksurahan samalla ajalla, joka muutoin kuluisi yrittämisen paperihommiin.

Artikkelissa ja A-studion samana päivänä julkaisemassa insertissä esitettiin kevytyrittäjyyden olevan harmaalla alueella toimivaa ja epäselvän työn tekemisen muoto, jota ei ole tunnistettu lainsäädännössä. Tässä blogissa korjaamme muun muassa näitä virheellisiä tietoja.

Laskuesimerkki

YLE:n jutussa oli esitetty laskuesimerkki vertailuna Ukko.fi:n ja toiminimen kautta laskuttavan yrittäjän käteen jäävistä tuloista.

Olettamuksena on, että toiminimiyrittäjänä saa ALV-vähennyksen, joka pitää paikkansa. Hyvinvointialan dosentille vakuutukset tapaturmien ja vastuuvahinkojen osalta lienevät turhia, mutta otetaankin esimerkkiin rakennusalan tai jonkin muun alihankintaketjun yrittäjä versus kevytyrittäjä, joka tienaa koko elantonsa (kevyt/)yrittäjänä ja laskuttaa vuodessa 60 000 €. Tällöin ALV-vähennys tippuukin pois.

Jos esimerkki on rakennusalan yrittäjä, joka tekee alihankintaa isommalle yritykselle, tulee toiminimen puolelle kuluja, joita ei YLE:n grafiikassa näy lainkaan. Tällaiset kuluerät on listattu alle.

Tilaajavastuusopimus Vastuugroup Oy:n kanssa 115 € + alv/vuosi
Työterveyshoito-sopimus, vuosimaksu min. 386€/vuosi
Toiminnanvastuuvakuutus xxx€/vuosi
Tapaturmavakuutus xxx€/vuosi
Kirjanpito xxx€/vuosi (mikäli yrittäjä ei hoida kirjanpitoa täyden työpäivän jälkeen)
Tilinpäätöstarkastus xxx€/vuosi (riippuen yhtiömuodosta ja toimialasta)

Laskelma ei olekaan niin mustavalkoinen kuin YLE jutussaan antaa ymmärtää.

Esimerkkitapaus Jaakko

Otetaanpa vielä esimerkiksi Jaakko, joka perii isältään vähän rahaa ja muutaman hehtaarin metsää. Rahojen turvin hän päättää ryhtyä toiminimiyrittäjäksi ja hakee Y-tunnuksen. Alku näyttää lupaavalta, mutta sitten paikallinen saha palaa, eikä tee enää tilauksia. Jaakko lainaa verottajalle kuuluvista rahoista elämiseen tässä kuussa, koska uskoo, että saha on taas kunnossa ensi kuussa. Mutta saha ei olekaan kunnossa vielä ensi kuussa, eikä seuraavinakaan kuukausina. Verottaja ei kuuntele Jaakon selityksiä, vaan ulosmittaa Jaakon omistaman metsän ja torpan itselleen. Samalla menee ennen yrittämistä ostettu auto ja puoliksi maksettu hirsitalo, koska toiminimiyrittäjänä Jaakko on koko omaisuudellaan vastuussa yrittämisestään. Kevytyrittäjänä hänen ei olisi mahdollista lainata verottajalle kuuluvista rahoista.

Vaikka tarina Jaakosta on puhtaasti fiktiota, todennäköisesti jokainen vähintään tuntee jonkun, joka tuntee tosielämässä yrittäjän, jolle on tapahtunut jotakin tämän kaltaista. Me emme kuitenkaan halua pelotella ketään yrittäjyydestä, vaan olemme pro yrittäjyys -henkinen yhtiö. Kannustamme yrittäjyyteen – olkoon se sitten kevytyrittämistä tai y-tunnuksella yrittämistä, yhtiömuodolla ei ole väliä. Tarinan opetus onkin, että kun kaivaa tietynlaisen esimerkin, jättää jonkin faktan kertomatta, tai tekee niin kuin me, että sepittää koko tarinan, saa asiat näyttämään juuri siltä, miltä itse haluaa.

Kevytyrittäjä on yrittäjä

Viranomaiskäsityksessä kevytyrittäjyys on vakiintunut yrittäjyydeksi. Siihen ei pitäisi liittyä mitään harmaata aluetta.

Kevytyrittäjä-termissä ei pitäisi olla mitään epäselvää, onhan siinä sana “yrittäjä”. Sana “kevyt” termin alussa tarkoittaa sitä, että yrittäjällä on vähemmän byrokratiaa hoidettavanaan, kun hän voi jättää ne laskutuspalvelun huoleksi.

Kevytyrittäjän eläke- ja työttömyysturva

Koska kevytyrittäjä on yrittäjä, hänen tulee huolehtia itse yrittäjän eläkevakuutuksesta (YEL), jotta eläke kertyy. 

Työttömyysturvan osalta kevytyrittäjät on katsottu yrittäjiksi vuodesta 2016 alkaen ja he kuuluvat Yrittäjien Työttömyyskassan alaisuuteen.

On valitettavaa, että viranomaiskäsittelyissä, kuten TE-toimistoissa, on ollut hankaluuksia, jotka ovat johtaneet vääriin työvoimapoliittisiin lausuntoihin. Haasteellinen on esimerkiksi tilanne, että kukin TE-toimisto tekee omat ratkaisunsa, ilman yhteistä linjaa. Tätä epäkohtaa Uusi Työ ry on nostanut esiin toistuvasti. Uusi Työ ry:n tavoitteissa on normiston selkiyttäminen ja aktiivinen keskusteluyhteyden luominen poliittisiin päättäjiin ja virkamiehiin.

Pakkoyrittäjyys ja pakkotyösuhde

YLE nosti jutussaan esiin huolen, että osa laskutuspalveluiden käyttäjistä on pakotettuja yrittäjiä. Kyseessä on erittäin harvinainen tilanne, joka on samanlainen ongelmakohta kuin pakkotyösuhdekin. Esimerkiksi kuntosaliketju voi pakottaa ryhmäliikuntatuntien vetäjänsä työsuhteeseen nollatuntisopimuksella ja kieltää työskentelyn muille ketjuille. Tämä on todellinen ongelma, jossa työnantajalla on valta sanoa työntekijälleen, että töitä ei tällä hetkellä ole, mutta toiseenkaan kuntosaliketjuun siirtyminen ei ole mahdollista. Irtisanoutuminen tai itse aiheutetut potkut johtaisivat karenssiin työmarkkinatukien osalta. 

Kevytyrittäjät ovat tyytyväisiä elämäntilanteeseensa

Vaikka YLE maalasi artikkelissaan synkkää kuvaa kevytyrittäjyydestä, on kevytyrittäjillä itsellään toinen ääni kellossa. Uusi Työ ry:n keväällä 2021 tekemän tutkimuksen mukaan 82,3% kevytyrittäjistä on tyytyväisiä omaan elämäntilanteeseensa. Vain kolme prosenttia vastasi olevansa hyvin tyytymätön. Yleisimpiä syitä tyytymättömyyteen oli toive työsuhteesta, jota ei ole tarjolla, tai hankaluus yhdistää osa-aikaista työtä ja työttömyysturvaa toisiinsa. Kyselyyn vastasi 1134 kevytyrittäjää ja se on tilastotieteellisesti vakavasti otettava otos, suhteutettuna toimialan kokoon.

YLE antoi jutussaan ymmärtää kevytyrittäjyyden suosion perustuvan muun muassa ns. pakkoyrittäjyyteen, eli siihen, että kevytyrittäjiksi päätyy ihmisiä, jotka työnantaja on pakottanut siihen työsuhteen sijaan säästääkseen työttömyysturva- ja eläkemaksuissa. Edellä mainitun tutkimuksen tulokset puhuvat tätä vastaan. Kevytyrittäjyys on aito valinta ja valinnan tehneistä valtaosa on tyytyväisiä.

Asiat eivät ole koskaan niin mustavalkoisia kuin YLE on jutussaan antanut ymmärtää. Toivomme, että kevytyrittäjyydestä uutisoitaisiin monipuolisemmin ja ratkaisukeskeisemmin, kevytyrittäjyyden moninaisia kasvoja esille tuoden.

Lue rakennusalalla toimivan Tipi Erkkilän kokemuksista kevytyrittäjyydestä.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on pinterest
Pinterest